Nyt on kulunut jo tovi siitä kun viimeksi kirjoittelin kuulumisia. Merkillistä miten aika voi mennä niin nopeasti. Tähän väliin mahtuu niin eläinlääkärin tarkastus kuin ikävä vatsatautikin, jälkimmäinen onneksi jo voitettuna. Täällä helsingissä ollessa pennut ovat saaneet olla paljon meidän koko asunnon mittaisella parvekkeella. Siellä käy välillä melkoinen jytinä ja ryske. Ulkoilut maittavat pennuille myös ja onneksi meillä onkin paljon väkeä (omat ja naapurin lapset) viemässä niitä ulos. Yöt pennut nukkuvat omassa huoneessaan mutta noin suurta määrää vilkkaita kavereita ei voi pitää enää koko päivää pentulaatikossa. Meteliä syntyy kun flatti turhautuu.
Eilen oli mielenkiintoinen päivä, kun Pekka Korri kävi testaamassa koko pentueen. Olen erittäin vaikuttunut tuosta testistä, joka mittaa lähinnä koiran perusolemusta. Sopivan haastavalla paikalla (meidän pommisuoja) saadaan pennuista eroon juuri ne perusluonteenpiirteet, jotka ensimmäisenä ohjaavat pennun käytöstä uusissa tilanteissa. Riistaan tutustuminen pitää vielä itse varmistaa, siihen ei tämä testi ota juurikaan kantaa. Vain taistelutahto ja ajava saalisvietti testataan. Välineinä käytetään esineitä, toinen tuttu lelu repimistä varten ja toinen lelu (pallo) vierittämistä varten.
Olen aina ajatellut, että kun flatin taipumukset ovat rodussa vielä vahvoina niin pentuja on aina helppo myydä harrastajille. Olen allekirjoittanut sen sanonnan, että flatti sopii perusluonteensa puolesta ihan mihin lajiin vain. Kuitenkin tiedän, että on paljon yksilöitä joilla on vaikeuksia sopeutua esimerkiksi yksinoloon, eikä joka flatin kanssa enää nykypäivänä ehkä harrastetaakaan ihan mitä lajia vain. Olisi älyttömän mielenkiintoista jos kaikki pentueet testattaisiin tällaisella yksinkertaisella testillä ja kaikkien testattavien keskiarvo laskettaisiin. Jos perushermoinen ja perustoimintakykyinen koira saa testin keskiarvoksi 3/3 niin onko kaikki flatit 4/4 vai peräti 5/5 (maksimipisteet)? Tässä yhdeksän kappaleen pentueessa oli neljä koiraa jotka saivat arvosanoiksi 4/4 eli hyvä toimintakyky ja hyvät hermot. Loistavia yksilöitä siis ihan mihin vain. sopivan harkitsevia uusissa tilanteissa, että ohjaajakin ehtii mukaan, kuitenkaan uudet tilanteet eivät juurikaan järkytä. Kaksi koiraa sai keskiarvoksi 5/5 eli erittäin hyvä toimintakyky ja erittäin hyvät hermot. Näillä yksilöillä siis jo harrastettaisiin helposti mitä vain, ne ovat vilkkaita ja sopeutuvat uuteen helposti. Yksi sai keskiarvoksi 4,5/4,5 joka siis luetaan edellä mainittuihin. Ei ihan sohvaperunaversioita nämäkään. Vain yhdellä koirista oli matalampi toimintakyky hermoihin verrattuna keskiarvo siis 3/4, eli tämä koira on helppo laittaa uudelle flatti-ihmiselle. Se ei "mene rikki" uusissa tilanteissa mutta matalan toimintakyvyn ansiosta ei syöksy myöskään pää edellä joka paikkaan.
Sitten tulee "Olli" josta Pekka sanoi hämmästyneenä ettei muista montaakaan kertaa (yhden käden sormilla) kirjoittaneensa sellaista paperia. Täydet 5/5! Tämä koira on menestys missä lajissa vain mutta ei sohvalla löhöämisessä. Tämänkaltainen tulos hämmentää minua. Ei sillä, että tottakai juuri tällaisia koiriahan pitääkin kasvattajan haluta, mutta olinko sitten itse suhtautunut asiaan vaatimattomammin? Olen tietysti suunnattoman ylpeä näistä tuloksista.
Olen itsekin tykännyt "Ollista", se ei laatikossa turhia huhuile, ottaa kontaktia niin ihmisiin kuin ympäristöönsäkin täysin pelottomasti mutta mistä löytää koti tällaiselle flatille oikeasti?
NYT inokkaat harrastajat huomio tähän suuntaan, minulla on kotonani aarre!
Edelleenkin olisi älyttömän mielenkiintoista tietää muista flateista millaisia testituloksia niillä olisi ja mitä niistä on tullut isona. Itse testasin edellisen pentueeni (F. Bonita Energica- Vårsongens Elliot Ness) ja tulokset olivat erilaiset. Siellä oli kaksi kertaa 4/5, neljä yksilöä 4/4, 2/4, 2/2, 4/3 ja 5/5. Tuosta toimintakyky 2 ja hermorakenne 4 yksilöstä oli kommenttina "erittäin helpon tuntuinen pentu" eli mitä matalampi toimintakyky kuitenkin hyvillä hermoilla varustettuna on yksilö joka on todella helppo sijoittaa esim. perhekoiraksi. 2/2 arvosanan saanut yksilö vaatii jo tekemisilleen paljon tukea eikä hermorakenteeltaan ole ehkä ihan niitä helpoimpia. Tosin ympäristöllä ja tekemisellä tällainen koira saadaan "korjattua" ja sopeutuu siten hyvin esim. perhekoiraksi.
Noh tässäpä näitä kuulumisia tällä kertaa. Nyt täytyy lähteä jo töihin. Lataan kuvia lisää ensi kerralla (saatiin jonkinmoiset seisomakuvat aikaiseksi Miian kanssa) ja kerron kuka pojista lähti ensimmäisenä (tänä iltana) uuteen kotiin.
